Ihmisen luontaisia taipumuksia käytetään hyväksi myynnin
edistämisessä, ja mainonta on läsnä arjessamme yhä useammassa
paikassa. Tapaamme ystäviämme mainontaan suunnitellussa
verkkopalvelussa Facebookissa, joka pyrkii koukuttamaan meitä
viettämään siellä aikaa yhtä enemmän. Rentoutuessamme elokuvan parissa
näemmekin tuotesijoittelua. Mainonta vaikuttaa meihin, joten meidänkin
on löydettävä keinoja vaikuttaa mainontaan.

Ekovihreiden ja kansanedustaja Johanna Karimäen järjestämässä
Mainonnan valta -seminaarissa 30.1. puhuivat Aalto-yliopiston tutkija
Kaisa Hytönen, tietokirjailija Margit Sjöroos ja johtaja Anja Peltonen
Kilpailu- ja kuluttajavirastosta.

”Ihmiset pyrkivät toimimaan samoin kuin toisetkin, ja mainonnassa
käytetään tätä ominaisuutta myynnin edistämiseen. Samaa taipumusta
voitaisiin kuitenkin hyödyntää myös viestittäessä kestävistä
valinnoista: toimi kuten toisetkin vieraamme ja kierrätä!”, ehdottaa
aivotutkimukseen perehtynyt tohtori Kaisa Hytönen.

Toisaalta ympäristömme suunnittelussa olisi tärkeää huomioida
aistiergonomia: ohjataanko aistihavainnoilla arvostamaan itseä ja
muita? Tukeeko ympäristömme turvallisuuden tunnetta vai aiheuttaako se
tiedostamatonta varuillaanoloa? Margit Sjöroosilla on hyviä kokemuksia
julkisten tilojen uudelleensuunnittelusta: kun verotoimiston sisustus
muutettiin aistiergonomialtaan paremmaksi, väheni asiakkaiden
aggressiivinen käyttäytyminen merkittävästi. Eikö tätä tietämystä siis
pitäisi hyödyntää etenkin kouluissa ja päiväkodeissa, joissa lapset
kehittyvine aivoineen viettävät paljon aikaa?

Johtaja Anja Peltonen Kilpailu- ja kuluttajavirastosta korosti, ettei
aiempi käsitys ihmisestä rationaalisena toimijana pidä paikkaansa, ja
siksi on perusteltua vaatia mainonnalta mm. vertailukelpoisia tietoja
tuotteista. Esimerkiksi energiamerkinnöillä on parannettu
merkittävästi tuotteiden vertailtavuutta, samaa odotetaan yhä mm.
tuotteiden kestävyyden parantamiseksi. Lainsäädännön lisäksi mainontaa
voidaan ohjata tehokkaasti eri toimialojen vapaaehtoisilla
sitoumuksilla: onhan yritykselle houkuttelevampaa saada päättää itse
rajoituksista kuin odottaa lainsäätäjän toimia. Tällä keinoin on mm.
Iso-Britanniassa vähennetty liian aikuismaisten lastenvaatteiden
tarjontaa.

Yleisökeskustelusta opimme, että osa ympäristöämme on myös toisten
ihmisen käyttäytyminen. Mitä paremmin huomioimme muita, sitä
viihtyisämmäksi teemme ympäristömme ja kaikki voivat paremmin.

Vapaaehtoisten kollektiivin pyörittämä nettiradioasema Korppiradio
http://korppiradio.net/ nauhoitti koko seminaarimme, ja valittuja
paloja siitä kuullaan myöhemmin osana sen lähetyksiä.

Lisätiedot: Piia J. Häkkinen, hakkin [at] iki.fi, p. 040 824 1649